Ark. 8-16

Työntekijän palkan sivukulut – mitä työnantaja oikeasti maksaa?

Kirjoittaja: Tarja Hiitiö

Kun työntekijälle maksetaan esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkka, ei se ole työnantajalle ainoa kustannus. Palkan päälle kertyy erilaisia lakisääteisiä ja muita kuluja, jotka tunnetaan yleisesti työntekijän palkan sivukuluina.

Sivukulut ovat tärkeä osa työsuhteen kokonaiskustannuksia, ja niiden ymmärtäminen auttaa niin yrittäjiä kuin palkanlaskentaakin sekä palkkakustannusten budjetoinnissa että yrityksen hinnoittelun suunnittelussa.

Miksi sivukuluista on hyvä olla kärryillä?

Sivukulut eivät ole pelkkää hallinnollista pakollisuutta. Ne ovat olennainen osa työsuhdetta ja varmistavat työntekijälle esimerkiksi eläkekertymän, turvan sairauden varalle ja työttömyysturvan. Työnantajan näkökulmasta ne ovat tärkeä osa yrityksen kustannusrakennetta ja hinnoittelulogiikkaa.

Jos sivukulut jätetään huomioimatta, voi käydä niin, että yritys alihinnoittelee palvelunsa tai arvioi resurssejaan virheellisesti. Tarkka kokonaiskustannusten ymmärrys auttaa tekemään kestävämpiä ja ennakoivampia päätöksiä.

Mistä työntekijän palkan sivukulut muodostuvat?

Sivukulut koostuvat useista eri maksuista, jotka työnantajan on maksettava palkan lisäksi. Vuonna 2025 kokonaisuus sisältää muun muassa seuraavat erät:

  • Työeläkemaksu (TyEL): noin 16,6 % palkasta
  • Työttömyysvakuutusmaksu: 0,27–1,15 % palkasta, riippuen yrityksen vuosittaisesta palkkasummasta
  • Tapaturmavakuutusmaksu: toimialasta ja riskitasosta riippuen keskimäärin 0,5–1,5 %
  • Sairausvakuutusmaksu: 1,16 %

Lisäksi kuluja saattaa tulla työterveyshuollon kustannuksista. Se on lakisääteinen silloin, kun yrityksellä on yksikin työntekijä, mutta yksinyrittäjälle se ei ole pakollinen. Lisäksi jokaiselle työntekijälle lomaa kertyy aina, ja siitä on myös maksettava loma-ajalta kertynyt palkka ja työehto- tai paikallisesta sopimuksesta riippuen myös lomaraha (50 %).

Työntekijän palkan sivukulujen laskemiseen keskimäärin käytetyt kertoimet ovat 1,3 tai 1,5 (tavanomaisin, käytetyin).

Näiden lisäksi mukaan voivat tulla esimerkiksi työsuhde-edut, kuten lounas-, puhelin- tai liikuntaetu, joista syntyy työnantajalle lisäkuluja.

Miten sivukulujen määrä voidaan arvioida?

Käytännön suunnittelussa ja budjetoinnissa hyvä lähtökohta on varata palkkakustannuksiin noin 1,3 tai 1,5 kertaa bruttopalkan määrä. Tämä ei ole tarkka laskelma, mutta antaa realistisen kokonaiskuvan.

Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkka voi tarkoittaa työnantajalle noin 3 900–4 500 euron kokonaiskustannusta pelkästään lakisääteisten sivukulujen osalta. Tarkka luku ja loppusumma riippuu muun muassa toimialasta, tapaturmavakuutuksen hinnoittelusta ja valituista henkilöstöeduista.

Palkanlaskentaohjelmat ja Taloustietäjämme tarjoavat tarkempia arvioita, ja ammattilaisen puoleen kääntyminen on suositeltavaa etenkin ennen uusien työntekijöiden rekrytointia.

Yhteenveto

Työntekijän palkka on enemmän kuin numero palkkalaskelmassa. Kun sivukulut otetaan huomioon osana kokonaiskustannusta, työnantajalla on realistisempi kuva työsuhteen todellisesta hinnasta. Se puolestaan tukee yrityksen taloudellista vakautta ja auttaa rakentamaan toimivia työsuhteita pitkällä aikavälillä.

Mikäli työntekijän palkan sivukulut mietityttävät, olethan yhteydessä Taloustietäjiimme!