Palkka vai osinko – miten yrittäjän kannattaa nostaa rahaa osakeyhtiöstä?

Yrittäjänä teet töitä yrityksesi eteen, mutta miten työstä saatu hyöty kannattaa ottaa omaan käyttöön? Kannattaako yrityksestä nostaa palkkaa, osinkoa vai kenties molempia? Vastaus riippuu yrityksen tilanteesta, yrittäjän henkilökohtaisesta verotuksesta ja siitä, kuinka paljon yritys tarvitsee rahaa toimintansa pyörittämiseen ja tulevaisuuteen investoimiseen. Tässä postauksessa käymme läpi mm. milloin palkka voi olla järkevä vaihtoehto, milloin osinko voi sopia tilanteeseen paremmin ja miksi yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.

Mitä eroa palkalla ja osingolla on?

Palkka on korvausta tehdystä työstä. Osakeyhtiön omistajakin voi saada palkkaa, jos hän työskentelee yhtiössä ja palkasta sovitaan asianmukaisesti.

Osinko puolestaan on osakeyhtiön voitonjakoa omistajille. Sen maksaminen ei perustu tehtyihin työtunteihin tai sovittuun kuukausikorvaukseen, vaan osakkeiden omistukseen ja yhtiön tekemään osingonjakopäätökseen. Osinkoa voidaan jakaa vain, jos yhtiöllä on siihen lain mukaan jakokelpoisia varoja ja osingonjako täyttää myös maksukykyä koskevat edellytykset.

Palkka ja osinko eroavat myös verotuksessa:

• Palkka on saajalle ansiotuloa. Yhtiölle palkka sivukuluineen on yleensä vähennyskelpoinen kulu, kun se liittyy yhtiön toimintaan ja käsitellään asianmukaisesti.
• Osinko maksetaan yhtiön voittovaroista verojen jälkeen. Osakeyhtiö ei voi vähentää jakamaansa osinkoa verotettavasta tuloksestaan. Osingon saajan verotus riippuu muun muassa yhtiön listaamattomuudesta tai listautumisesta ja listaamattomassa yhtiössä osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Osakeyhtiö on yrityksenä itsessään verovelvollinen entiteetti, ja se maksaa verotettavasta tuloksestaan 20 prosenttia yhteisöveroa. Vasta tämän jälkeen jäljelle jääviä voittovaroja voidaan mahdollisesti jakaa osinkona.

Milloin palkka on hyvä vaihtoehto?

Palkka on usein luonteva tapa nostaa rahaa yrityksestä etenkin silloin, kun yrittäjä tekee yrityksessä aktiivisesti töitä ja tarvitsee säännöllisiä tuloja omaan arkeensa.

Palkka voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Haluat säännölliset kuukausitulot; palkka auttaa suunnittelemaan henkilökohtaista taloutta, kuten asumismenoja ja muita kuukausittaisia kuluja.
• Yrityksellä on riittävästi kassavirtaa; palkkaa voidaan maksaa silloin, kun yritys pystyy kattamaan palkan lisäksi siihen liittyvät työnantajamaksut ja muut kulut. Se myös usein tuo säännöllisemmän näkymän yrityksen kassavirtaan.
• Yhtiön nettovarallisuus on pieni; Usein n. 30 000 € nettovarallisuudesta maksettavasta huojennetusta osingosta saatava etu jää helposti marginaaliseksi.
• Haluat pienentää yrityksen verotettavaa tulosta; yhtiön toimintaan liittyvä asianmukaisesti maksettu palkka on yleensä vähennyskelpoinen kulu. Osinko taasen ei ole.
• Haluat yhdistää yrittäjyyden ja ”palkkatulot”; osakeyhtiön omistaja voi tilanteensa mukaan nostaa sekä palkkaa että osinkoa. Näistä vaihtoehdoista vain palkka kerryttää esimerkiksi sairauspäivä- ja vanhempainpäivärahaa.

Palkka ei kuitenkaan automaattisesti ole verotuksellisesti edullisin vaihtoehto. Sen kokonaisvaikutukseen vaikuttavat esimerkiksi yrittäjän muut ansiotulot, henkilökohtainen veroprosentti ja palkan sivukulut.

Palkkaa ei myöskään kannata maksaa vain verotettavan tuloksen pienentämiseksi, jos se vaarantaa yrityksen maksuvalmiuden. Yrityksen on pystyttävä hoitamaan myös mm. vuokrat, verot, lainat, tulevat investoinnit ja muut laskut.

Milloin osinko voi olla hyvä vaihtoehto?

Osinko voi tulla kyseeseen, kun osakeyhtiö on kerryttänyt voittoa ja sillä on jakokelpoisia varoja. Se on erityisen kiinnostava vaihtoehto yrittäjälle, joka haluaa nostaa osan yrityksen tuotoista omistajana saamansa voitonjaon muodossa.

Osinko voi sopia tilanteeseen esimerkiksi silloin, kun:

• Yritykselle on kertynyt voittoa ja omaa pääomaa; osinkoa voidaan jakaa, jos osakeyhtiölain edellytykset täyttyvät ja yhtiö säilyy maksukykyisenä.
• Osakkeiden matemaattinen arvo mahdollistaa pääomatulo-osingon; listaamattoman osakeyhtiön osingon verotus riippuu muun muassa osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tietyissä rajoissa osinko voi olla saajalle verotuksellisesti edullista.
• Et tarvitse yrityksen tuottoa heti; yrittäjä voi jättää osan voitoista yritykseen ja jakaa osan osinkona.

Osingon verotus ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti aina kevyempää kuin palkan. Vuonna 2026 postauksen kirjoitushetkellä listaamattoman yhtiön osingosta enintään kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta vastaa pääomatulo-osinkoa. Kun osinko on enintään 150 000 euroa vuodessa osakasta kohden, siitä vain 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa nostajalleen. Tätä kokonaisuutta kutsutaan n. huojennetuksi osingoksi, jota verotetaan tavallista pääomatuloa kevyemmin. Näiden rajojen ylittyessä verotus muuttuu, ja kahdeksan prosentin tuoton ylittävä osuus verotetaan osittain ansiotulona.

Yrittäjän kokonaisveroastetta miettiessä on otettava huomioon myös yrityksen tuloksesta maksettava 20 prosentin yhteisövero jonka yritys maksaa ennenkö yrittäjän osingonjakoa voidaan alkaa laskea.

Osakeyhtiön yhteisövero vaikuttaa kokonaisuuteen

Kokonaiskuvaa katsoessa on myös järkevää ottaa huomioon yrityksen 20 prosentin yhteisövero, joka maksetaan yrityksen tuloksesta. Vasta tuon jälkeen nähdään yrityksen todellinen tulos, ja voidaan laskea onko hyödyllisempää nostaa osinkoja vai palkkaa.

Toisin sanoen osingonjakoon käytettävästä tuloksesta on jo maksettu yhteisövero. Tämän lisäksi osingosta voi tulla maksettavaksi yrittäjän ja/tai osakkaan henkilökohtaista veroa.

Esimerkki: mitä 10 000 euron tuloksesta jää jäljelle?

Oletetaan, että osakeyhtiöllä on 10 000 euroa verotettavaa tulosta ennen yhteisöveroa eikä laskelmassa ole muita huomioitavia eriä.

• Yhtiön verotettava tulos: 10 000 €
• Yhteisövero 20 %: 2 000 €
• Tuloksesta jäljelle jää yhteisöveron jälkeen: 8 000 €

Tämä 8 000 euroa ei automaattisesti tarkoita, että koko summa voidaan jakaa osinkona. Osingonjako edellyttää muun muassa jakokelpoisia varoja ja sitä, ettei jako vaaranna yhtiön maksukykyä. Jos varat päätetään jakaa osinkona, osakkaan henkilökohtainen verotus tulee vielä tämän jälkeen arvioitavaksi.

Jos sama 10 000 euroa käytettäisiin asianmukaisesti maksettavaan palkkaan, palkka olisi yleensä yhtiön vähennyskelpoinen kulu. Tällöin yhtiön verotettava tulos pienenisi, mutta yrittäjän ansiotulovero ja mahdolliset työnantajamaksut pitäisi huomioida.

Sitä, kumpi vaihtoehto on edullisempi, kannattaa lähestyä erilaisin laskelmin yhdessä Taloustietäjän kanssa. He ottavat huomioon niin yrityksen taloudellisen tilanteen kuin tuloksen, sekä yrittäjän henkilökohtaisen verotuksen ja palkan sivukulujen laskelmat.

Palkka vai osinko – kumpi kannattaa?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Vertailussa pitää tarkastella sekä yrittäjän että yrityksen verotusta ja taloudellista tilannetta. Oheinen taulukko on yleiskuva, ja todellinen vaikutus riippuu aina olosuhteista:

Tärkeintä on muistaa, ettei osinko ole automaattisesti palkkaa parempi vaihtoehto – tai toisinpäin. Palkan vähennyskelpoisuus, yhtiön 20 prosentin yhteisövero ja osakkaan henkilökohtainen verotus vaikuttavat kaikki lopputulokseen. Jos yrittäjä saa jo hyvää palkkaa ja yrityksellä on riittävästi jakokelpoisia varoja, osinko voi olla hyvä tapa täydentää tuloja. Tähän kuitenkin vaikuttavat myös mm. yrittäjän ikä, eläkekertymä, yhtiön kassavirta ja yrittäjän muut tulot.

Yleispätevää euromäärää, esimerkiksi 3 000 tai 4 000 euroa kuukaudessa palkkaa ja loput osinkoina, ei ole. Se, mikä yhdelle yrittäjälle toimii, voi toiselle tulla kalliimmaksi.

Hyvä lähtökohta on:

1. Määritä ensin itsellesi sopiva palkka: arvioi, kuinka paljon tarvitset säännöllisiä nettotuloja ja miten palkka vaikuttaa kokonaisverotukseesi.
2. Laske yrityksen todellinen maksukyky: varmista, että rahaa jää veroihin, laskuihin, investointeihin, kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin sekä mahdollisiin heikompiin kuukausiin.
3. Selvitä osingon verotuksellinen liikkumavara: listaamattomassa osakeyhtiössä osakkeiden matemaattinen arvo vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa osingosta voi kuulua kevyemmin verotettavan pääomatulo-osingon piiriin.
4. Vertaa vaihtoehtoja: laske, kuinka paljon palkasta tai osingosta jää sinulle käteen ja mitä kumpikin vaihtoehto maksaa yritykselle.

Etenkin kohdissa 2.-4. on apunasi oma Taloustietäjä, joka auttaa arvioimaan tilannetta räätälöidysti.

Esimerkki 1: Pienempi yhtiö, osakkeiden matemaattinen arvo 100 000 €

• Kahdeksan prosentin laskennallinen osinkoraja: 8 % × 100 000 € = 8 000 €
• Mahdollinen yhdistelmä: 36 000 € bruttopalkkaa vuodessa + 8 000 € osinkoa.
• Mitä kannattaa huomioida? Jos yrittäjä tarvitsee säännöllisiä tuloja ja yrityksen nettovarallisuus on pieni, palkka voi olla tärkeä osa kokonaisuutta. Osinko voi täydentää palkkaa, jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja ja osingonjako on taloudellisesti järkevää.

Esimerkki 2: Varallisuutta kerryttänyt yhtiö, osakkeiden matemaattinen arvo 300 000 €

• Kahdeksan prosentin laskennallinen osinkoraja: 8 % × 300 000 € = 24 000 €
• Mahdollinen yhdistelmä: 48 000 € palkkaa vuodessa + 24 000 € osinkoa.
• Mitä kannattaa huomioida? Kun yhtiölle on kertynyt enemmän nettovarallisuutta, myös pääomatulo-osingon laskennallinen raja voi olla suurempi. Tällöin palkan ja osingon yhdistelmä voi olla varteenotettava vaihtoehto.

Entä jos yritysmuoto ei ole osakeyhtiö?

Palkka vai osinko -vertailu koskee ennen kaikkea osakeyhtiötä. Yritysmuoto vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten yrittäjä voi nostaa rahaa yrityksestä.

• Osakeyhtiö: omistaja voi tilanteen mukaan nostaa palkkaa ja osinkoa.
• Toiminimi: yrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa eikä nostaa osinkoa. Rahaa nostetaan yksityisottoina, jotka eivät itsessään pienennä yrityksen verotettavaa tulosta.
• Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: yhtiömiehen verotus ja varojen nostaminen toimivat eri tavalla kuin osakeyhtiössä. Osinko ei ole näiden yritysmuotojen voitonjakotapa.

Myös osuuskunnalla on omat sääntönsä esimerkiksi palkan ja ylijäämänjaon suhteen.

Muista kokonaisuus talouden suunnittelussa

Yrittäjän kannattaa tarkastella palkan ja osingon yhdistelmää osana laajempaa talouden suunnittelua. Pelkkä yhden tulolajin veroprosentti ei kerro koko totuutta!

Joskus järkevin ratkaisu on maksaa palkkaa. Toisessa tilanteessa osinko voi olla hyvä vaihtoehto. Monelle osakeyhtiöyrittäjälle sopiva ratkaisu on näiden yhdistelmä – ja joskus yrityksen kannattaa jättää voitto kokonaan yhtiöön tulevia tarpeita varten.

Suunnittele varojen nostaminen yhdessä kirjanpitäjän kanssa ennen kuin teet päätöksiä. Kun yrityksen luvut, oma taloutesi ja tulevaisuuden suunnitelmasi otetaan huomioon, voit tehdä päätöksen, joka tukee sekä yrittäjän arkea että yrityksen kasvua!

Puuttuuko sinulta oma Taloustietäjä, tai pohdit vaihtoa? Ota meihin yhteyttä.