Arvonlisävero (ALV) on yksi yrittäjyyden tärkeimmistä veroista, mutta samalla myös yksi eniten kysymyksiä herättävistä aiheista. Kuulemme monesti samoja kysymyksiä; Milloin yrityksen täytyy rekisteröityä ALV-velvolliseksi? Entä miten arvonlisävero käytännössä maksetaan, ja mitä tapahtuu, jos liikevaihto jää vähäisen liiketoiminnan rajan alle?
Tässä postauksessa käymme läpi arvonlisäverovelvollisuuden perusteet, eri tilanteet sekä sen, miten ALV:n maksaminen toimii käytännössä.
Mitä arvonlisävero on?
Arvonlisävero on kulutusvero, jonka yritys lisää tuotteidensa tai palveluidensa myyntihintaan ja tilittää edelleen Verohallinnolle; käytännössä yritys siis toimii veron kerääjänä valtion puolesta.
Yrittäjän näkökulmasta on hyvä muistaa, että arvonlisävero ei ole yrityksen omaa tuloa. Vaikka vero maksetaan asiakkaan laskun yhteydessä yrityksen tilille, se kuuluu myöhemmin tilitettäväksi Verohallinnolle. Siksi ALV-osuutta ei kannata pitää yrityksen käytettävissä olevana rahana.
Arvonlisäverotuksessa on käytännössä kolme ajallista kohdistamistapaa, joista kaksi ovat yleisesti käytössä:
- Suoriteperusteinen: Arvonlisävero ilmoitetaan sille verokaudelle jolloin tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu.
- Maksuperusteinen: Arvonlisävero ilmoitetaan vasta, mun maksu on saatu asiakkaalta. Myös ostojen ALV vähennetään vasta, kun ostolasku on maksettu. Tämä sopii yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 500 000 €.
- Laskutusperusteinen: Arvonlisävero maksetaan laskun lähettämisajankohdan perusteella. Esim. työ valmistuu 10.4., lasku lähetetään 25.5. ja se maksetaan 20.6. = Arvonlisävero ilmoitetaan toukokuulle. Tämä on Suomessa vähiten käytetty tapa.
Milloin yritys on ALV-velvollinen?
Pääsääntö on yksinkertainen: jos yritys harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa ja sen liikevaihto ylittää vähäisen liiketoiminnan rajan, yrityksen tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.
Vuodesta 2025 alkaen vähäisen liiketoiminnan raja on 20 000 euroa kalenterivuodessa. Jos sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa, yrityksen ei yleensä tarvitse rekisteröityä ALV-rekisteriin. Ajantasaisen rajan vähäiselle liiketoiminnalle löydät Vero.fi:stä.
ALV-velvollisuus koskee yritysmuodosta riippumatta esimerkiksi:
- toiminimiä
- osakeyhtiöitä
- avoimia yhtiöitä
- kommandiittiyhtiöitä
- osuuskuntia
- yhdistyksiä silloin, kun ne harjoittavat arvonlisäverollista liiketoimintaa.
Entä jos liikevaihto jää alle 20 000 euron?
Vaikka yrityksen ei olisi pakko rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, se voi tehdä sen myös vapaaehtoisesti.
Tämä voi olla kannattavaa esimerkiksi silloin, kun yrityksellä on paljon arvonlisäverollisia hankintoja. Rekisteröitynyt yritys voi vähentää liiketoimintaansa varten tehtyihin ostoihin sisältyvän arvonlisäveron, joka vähentää taasen yrityksen itse maksavan arvonlisäveron määrää.
Esimerkiksi konsulttiyritys, joka hankkii uuden tietokoneen, ohjelmistoja ja toimistolaitteita, voi hyötyä vapaaehtoisesta ALV-rekisteröitymisestä, vaikka liikevaihto jäisi alle 20 000 euroon.
On kuitenkin hyvä huomioida, että liikevaihdon ylittäessä vähäisen toiminnan rajan kalenterivuoden aikana, on yrityksen rekisteröidyttävä ALV-velvolliseksi ylittämisajankohdasta alkaen – rajan ylityskohdasta alkaa myös velvollisuus maksaa arvonlisäveroa (ei takautuvasti kalenterivuodelta). Rekisteröityminen kannattaa siis tehdä hyvissä ajoin etukäteen, jotta yritys löytyy rekisteristä kun raja ylittyy.
Kaikki myynti ei kuitenkaan ole arvonlisäverollista, ja kansainvälistä kauppaa koskevat erityissäännöt
Vaikka yritys olisi ALV-rekisterissä, kaikki myynti ei automaattisesti sisällä arvonlisäveroa.
Suomessa on toimialoja ja tilanteita, joissa myynti on arvonlisäverotonta tai siihen sovelletaan erityissäännöksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi osa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista, tietyt koulutuspalvelut sekä pieni osa rahoitus- ja vakuutuspalveluista.
Lisäksi kansainvälisessä kaupassa arvonlisäveron käsittelyyn liittyy omat sääntönsä. Esimerkiksi yritysten välisessä EU-alueen kaupassa puhutaan käänteisestä verovelvollisuudesta, jolloin suomalainen yritys laskuttaa EU:ssa sijaitsevaa yritystä ALV 0 %:n kanssa. Ennen myyntiä hänen on varmistettava, että vastaanottava yritys on oman maansa ALV-rekisterissä.
Näissä tapauksissa on tärkeää ilmoittaa omalle Taloustietäjälle tästä myynnistä, jotta hän voi ottaa sen huomioon kirjanpidossa ja tehdä erillisen arvonlisäveroilmoituksen, eli yhteisömyynnin yhteenvetoilmoituksen. Kyseinen ilmoitus on annettava myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä, eli ilmoitus tulee Taloustietäjälle tehdä hyvissä ajoin!
Kuluttajille myytäessä kyseessä on etämyynti. Jos yritys on arvonlisäverovelvollinen ja myy kaikkiin (yhteen tai eri) EU-maihin yhteensä yli 10 000 € arvosta kalenterivuodessa tavaroita tai palveluita (ALV 0%) kuluttajille, kuuluu yritys ALV-verotuksen piiriin. Vaikka yritys ei olisi arvonlisävelvollinen, eli se kuuluisi Suomessa vähäisen liiketoiminnan piiriin (liikevaihto alle 20k€), mutta myy vuodessa yli 10 000 eurolla (ALV 0%) toisiin EU-maihin, alasta riippuen yrityksen tulee huomioida ALV hinnoissa sekä maksuissa.
Kuluttajakauppaa varten on rakennettu erityisjärjestelmä, jonka avulla yritys voi ilmoittaa ja maksaa myyntien arvonlisäverot keskitetysti yhdessä EU-maassa, monien asiakkaidemme tapauksessa Suomessa. Kyseessä on One Stop Shop -järjestelmä, eli OSS. Mikäli tätä järjestelmää ei halua käyttää, täytyy yrityksen rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi ja maksaa arvonlisävero erikseen niihin maihin, joissa kuluttajat ovat ostaneet palveluita tai tavaroita. Myös vähäistä liiketoimintaa harjoittava yritys voi rekisteröityä pienten yritysten EU-myynnin ALV-järjestelmään. Järjestelmä mahdollistaa pienimuotoisen liiketoiminnan toisessa EU-maassa ilman arvonlisäverovelvoitteita!
Jos yrityksen toimintaan liittyy arvonlisäverottomia myyntejä, asia kannattaa aina varmistaa oman Taloustietäjän kanssa!
Miten ALV maksetaan ja ilmoitetaan?
Kun yritys on arvonlisäverovelvollinen, se ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron Verohallinnolle oma-aloitteisena verona. Käytännössä yritys laskee:
- kuinka paljon arvonlisäveroa on kertynyt myynneistä
- kuinka paljon vähennyskelpoista arvonlisäveroa sisältyy yrityksen ostoihin.
Näiden erotus maksetaan Verohallinnolle. Jos vähennettävää arvonlisäveroa on enemmän kuin myynneistä kertynyttä veroa, voi yritys saada palautusta.
Esimerkiksi:
- Yritys saa suorituksia asiakkailtaan kuukauden aikana yhteensä 12 550 euroa, josta arvonlisäveron osuus on 2 550 euroa.
- Saman kuukauden aikana yritys tekee hankintoja, joihin sisältyy vähennyskelpoista arvonlisäveroa 850 euroa.
- Verohallinnolle tilitettävä arvonlisävero on tällöin: 2 550 € – 850 € = 1 700 euroa.
Useimmat yritykset ilmoittavat ja maksavat arvonlisäveron kuukausittain. Pienemmillä yrityksillä verokausi voi kuitenkin olla myös neljännesvuosi tai kalenterivuosi, mikäli Verohallinnon edellytykset täyttyvät. Verokauden pituus vaikuttaa siihen, kuinka usein ilmoitus annetaan ja vero maksetaan.
Ilmoituksiin ja maksuihin vaikuttavat myös se, minkä perusteen mukaan arvonlisäveroa maksetaan. Suomessa yleisimmin ovat käytössä suoriteperusteinen ja maksuperusteinen tapa, kun taas laskutusperusteinen on harvinaisempi. Keskustele oman Taloustietäjäsi kanssa mikä olisi sinulle paras vaihtoehto!
Muista myös ilmoittaa Taloustietäjällesi erikseen, mikäli teet EU-maihin tai muualle kansainvälisesti tapahtuvaa kauppaa – sitä nimittäin koskee omat ilmoitussääntönsä (ks. postauksen aiempi kohta ”Kaikki myynti ei kuitenkaan ole arvonlisäverollista, ja kansainvälistä kauppaa koskevat erityissäännöt”). Näin saatte kaikki tarvittavat ilmoitukset vaadittujen aikarajojen sisällä lähetettyä!
Kun muistat perusteet, arvonlisäveron maksaminen sujuu!
Arvonlisävero on olennainen osa lähes jokaisen yrityksen taloudenhallintaa. Vaikka se maksetaan usein asiakkaan toimesta osana ostohintaa, yrityksen vastuulla on huolehtia sen oikeasta laskemisesta, ilmoittamisesta ja maksamisesta Verohallinnolle.
Jos olet epävarma siitä, kuuluuko yrityksesi arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, olisiko se järkevää vaikka liikevaihto onkin pientä tai mikä olisi juuri sinun yrityksellesi sopivin toimintatapa, asia kannattaa käydä läpi oman Taloustietäjän kanssa. Näin vältyt yllätyksiltä ja voit keskittyä liiketoimintasi kehittämiseen! Mikäli sinulla ei vielä ole omaa Taloustietäjää, ole meihin yhteydessä.